Tässä esimerkki, muuallakin tapahtui näin: Petäjäsaaren taistelussa tuhoutui Jalkaväkirykmentti 35:n 6.Komppania. Tuon 150-miehisen komppanian tappioprosentti oli 95. Taistelun kuoleman varjo kosketti etenkin Rantasalmen pitäjää (46 kaatunutta). Sodissamme tuo kaatuneiden määrä oli yhden päivän taistelussa suurin pitäjäkohtainen määrä. Petäjäsaaressa kaatui myös 23 nilsiäläistä taistelijaa päivän aikana.
Pitäjäjako oli aika järkyttävä. Siitä johtuvat monet suuret veljes- ja sukulaistappiot. Käsittääkseni kauheasta käytännöstä luovuttiin jatkosodassa. Taistelut olivat kuitenkin verisiä talvisodassa. Yksi esimerkki " nurmoolaisten " järjetön hyökkäys, jota kuvattiin mm. Talvisota -elokuvassa. Olihan niitä miesten tapattajia Suomen armeijassakin; Pajari, Talvela jne jne...mutta sota on siitä ikävä tapahtuma, että siinä kuolee ihmisiä.
Sotahistoria tuntee myös tapauksen Perämäen veljeksistä, jossa
seitsemän veljestä lähti jatkosotaan, mutta vain kolme palasi kotiin.
Kolme heistä oli kuollut hyökkäysvaiheessa lyhyessä ajassa. Sen sijaan
neljäs uhri olisi voitu vältää, mutta mitä vielä, suoraan sotatoimista
1944 raivaus- ja varmistustehtäviin Ahvenanmaalle.