| Toivottavasti
Rovaniemen kaupunki ei tärvele näin koko Ounasvaaraa. Laskeuduin sunnuntaina kirpeässä pakkasessa lunotopolkua näkötornilta alas
Jätkänkynttilää kohti. Ryhdyin ihmettelemään, että kävelinkö
harhaan...Tuossa alhaalla kulkee hiihtolatu
ja sen ja tien väliin jätetty " suojametsä " peittää hädin tuskin
liikenteen melun ja liikkeen ylös metsään...Ei tämä kyllä mitään
metsäharvennusta ja -hoitoa enää ole....Viston näköistä. Hakkuuaukko
keskellä Ounasvaaraa. Hyvä suojametsä hakattiin tuosta pois ja
luontopolusta katosi hetkessä osa viehätyksestään...Läheltä lentänyt
hiiripöllökin tuntui olevan nyreissään saalistusmetsän katoamisesta.
Järjetöntä mielestäni. Näkötornin laavulla värjötteli turistiryhmä
kytevillä risutulilla, jotka jostain oli saanut aikaiseksi...Puuvarasto
oli tyhjä. Ollut jo pitkään. Pitää kai kirjoittaa Rovaniemen kaupungin
välinpitämättömästä asenteesta luontopolkuun pisteliäs kirjoitus
kuvineen Hesarin yleisönosastoon...Kun kaikki poljetaan, tampataan,
ajetaan, lanataan ja hakataan tasaiseksi, ei paljoa enää jää jäljelle.
Itse etsin Ounasvaaralta rauhaa. Joskus 4 - 5 vuotta sitten sitä vielä
oli. Toki ymmärrän kävijämäärän kasvun, mutta Ounasvaaran palvelujen
pitäisi myös olla sitä myöten. Luontopolulla kun ei ole kukaan töissä,
seisomassa siellä käsi ojossa perimässä ylimitoitettua hintaa
olemattomasta palvelusta. Siksi siihen kai ei myös panosteta. |