Jari Tervo: Matriarkka ( Otava, 2016 )

Tervon mosaiikki Matriarkka. Ärsyttävintä kirjassa oli lukea kilpaa laina-ajan kanssa. Olisi ehkä

pitänyt hankkia kirja ja lukea se kiireettömästi. Tiedä sitten, olisiko se parantanut sitä. Toisaalta lukeminen olisi sitten saattanut kestää puoli vuotta. Kiinnostava, hyvää suomen kieltä, hyvä perustarina, sekava, raskaslukuinen, keskittymistä vaatia on Matriarkka. Välillä tulee tunne, että Tervo on joutunut oman erinomaisuutensa panttivangiksi tai lumoihin kieputtaessaan tekstiään ja tarinankerrontaansa.

Tarinan päähenkilön Aamu Karitsantyttären perustarina jää kosmisen ryöpytyksen alle.  Vierastin myös päähenkilöiden Taru Sormusten herrasta -nimiä. Tervolla olisi kirjailijana pitänyt olla rohkeutta nimetä päähenkilöt " oikeilla " nimillä. Fiktiossa mitään sekaannuksia ei voi olla. En pidä kirjaa huonona, pidin siitä jollain tavalla, olisin mielelläni antanut  neljä tähteä, mutta tulin tulokseen että annan kotimaiselle kirjalle niin tavanomaisen kolme tähteä. Matriarkka on hengästyttävä. Jos kirjoittaja haluaisi koskettaa lukijan tuntoja hänen pitäisi lakata juoksemasta.

Tervolla on paljon yhteistä Rosa Liksomin, Katja Ketun ja Sofi Oksasen kanssa. Samankaltaisuutta. Olisiko "idän aihe " laskelmoitua harkintaa? Harvoin kirjallisuudessa onnistuu kirjailijan meneminen vastakkaisen sukupuolen nahkoihin.

Parhaat tarinankertojat ovat kiireettömiä taatoja, jotka istuvat keinutuolissa, kopistelevat piipun tyhjäksi ja alkavat uudelleen sytyttää sitä monimutkaisin rituaaleihin, rykivät kurkkunsa puhtaasti ja ryhtyvät kertomaan sitten tarinaa kuulijaa kiinteästi katsoen, mukaansa temmaten, häntä aliarvostamatta ja julistamatta mitään erityistä asiaa.Toivoisin, että Tervon teksti olisi ilmavampaa. Mies on ilmeisesti Marcel Proustinsa lukenut. Mehän kaikki tiedämme Jari Tervon. Harva kieltää, etteikö mies osaisi kirjoittaa ja etteikö hän hallitsisi sutkautukset ja nopeat oivallukset. Hän on lausuntojensa vuoksi myös ärsyttävä ja herättää keskustelua.

Ehkä tuppisuisessa Suomessa Jari Tervon Matriarkan kuvaamat inkeriläisten kohtalot herättävät edes jotain keskustelua Suomessa. Matriarkka leikkaa myös nykyajan Suomeen ja antaa varsin viiltävän kuvan Suomen, inkeriläisten, Venäjän ja venäläisten keittämän yhteisen siika- ja metsokeiton henkilöistä, kokeista ja nykypäivästä. 

Suosittelen Jari Tervon Matriarkkaa hyvän kotimaisen kirjallisuuden ystäville, mutta varatkaa aikaa ja oma rauhanne kirjan lukemiseen.

3/5.