torstai 29. syyskuuta 2016

Menetetty maa




Dystopisia maailmanlopun tunnelmia. Tuntuu aina ilma katoavan keuhkoista tällaisten näkyjen edessä. En tarvitse esseetä metsien merkityksestä Suomen taloudelle ja latteuksia, kasvaahan se uusi metsä tuohon tilalle...Kasvaa mitä kasvaa...Periaatteessa tuo maa saa olla rauhassa muutaman vuosikymmenen eli onhan siinä se hyvä puoli. Tietysti maiseman auetessa, ajatuskin lähtee paremmin lentoon hakkuun laidalta maailmankaikkeuden ääriin ja perimmäisten kysymysten äärelle kuin tiheästä rääseiköistä saappaan hörpätessä kylmää jänkävettä. Jäähän tuonne loputtomat kairat vielä kävellä, tutkia, marjastaa ja metsästää, mutta eihän metsäautotieverkosto säästä mitään. Ja eikö se valtion hakkuutavoite ollut nyt perseen vierestä, kun metsän biopankkeja tulisi suojella, hiilinielut tulisi pitää kunnossa ja olisi hyvä pysyttäisiin myös samassa veneessä mitä tulee kansainväliseen ilmastopolitiikkaan.