Puuraivo
Ruoriniemen puiston puut Lahdessa ovat
joutuneet kesän aikana laajan tuhotyön kohteeksi. Ennalleen vaurioitetut puut
eivät enää toivu, vaan ne joudutaan kaatamaan. Tuhojen kohteena
on ollut yhteensä vajaat 30 tammea, tervaleppää, koivua, mäntyä ja pihlajaa.
Puut sijaitsevat kaupungin yleisessä rantapuistossa Vesijärven ja asutuksen
välissä. Ne on istutettu noin 20 vuotta sitten tuomaan ranta-alueelle vihreyttä
ja tuulensuojaa.
Puut roskaavat. Pitää haravoida
lehtiä tai lehdet menevät räystäskouruun. Kiinteistöhuolto laskuttaa jokaisesta
männynneulasesta ja lehdestä erikseen. On katsottu liikaa amerikkalaisia
katastrofielokuvia ja on pelko, että puu kaatuu talon päälle. Puu voi olla jonkin näkymän tiellä, ja se
halutaan siksi pois. Joku yskäisee, niin puu pitää poistaa astman tai allergian
vuoksi. Juuristo on yksi syy. Ja syitähän aina löytyy. Koivun juuret voivat
estää pensasaidan tai oman puutarhan muiden kasvien kasvua. Puu voi myös
varjostaa oman pihan tai lautasantennin yhteyttä. Pihapuusta voi tulla
päähänpinttymä. Keino näyttää omaa näennäistä valtaansa naapureille ja muille
osakkeenomistajille.
Aika käsittämätöntä henkistä
sairautta käydä jopa puiden kimppuun. Puuraivoa näkee myös Rovaniemellä pyöräillessä, mutta myrkytetty
puita ei sentään vielä ole. Imbesilli ihminen ei käsitä puiden, pensaiden ja
kasvien merkitystä kaupunkien ilmanlaadulle. Asiasta on merkittäviä
kansainvälisiä tutkimuksiakin. Kasvit, pensaat ja puusto puhdistavat ilmaa kuin
ilmanpuhdistaja, estävät pölyn leviämistä, toimivat meluesteinä, näkösuojana ja
usein suojaavat myös rakennuksia sään vaikutuksilta.
Aika
naurettava tällainen asuma-alue, mistä puut on kaadettu. Samannäköisiä ja
-värisiä taloja rivissä, pihalla trampoliini, kaksi autoa, 2 - 4 lasta ja
kultainen noutaja. Puita ei missään. Puut tuovat myös viihtyisyyttä ja
kauneutta ympärilleen, tuulen kohinaa latvuksissa, mutta puu on nykyisin
kaupunkiasukkaan vihollinen ja ihmisen alkukantaisen, liuskaotsaisen käsityksen
mukaan vihollinen pitää tappaa.
Puu
kuuluu suomalaisuuteen. Myös kaupungissa. Kirjoitukseni ei kohdistu mihinkään
yksittäiseen puunkaatajaan tai puuhun, olen kirjoittanut kaupunki-ilman
laadusta ja kaupunkipuistoista ennenkin. Kaikkea ei kaupungissa eikä
asuntoalueilla kannata laittaa sileäksi.
Kun
se kunnon myrsky tulee, ei se katso, onko puita tai ei. Vahinko voi olla paljon
pahempi ilman puiden suojaa. Ihmeellistä on, että ihmisen raivo ja
tappamisvietti kohdistuu jo puihin ja kasveihinkin. Eikö mikään tällä
planeetalla saa olla ihmisen riistolta ja raivolta turvassa?
Rovaniemen
kaupunki on myös mestari muokkaamaan kaupunkiluontoaan ympärillään. Se muuttaa
Salmijärven historiallista kulttuurimaisemaa täyttömaillaan ja ajaa vaivihkaa
maita Suonukkaojan varteen Ounasvaaran tuhosta puhumattakaan.