keskiviikko 31. elokuuta 2016

Puuraivo





Puuraivo


Ruoriniemen puiston puut Lahdessa ovat joutuneet kesän aikana laajan tuhotyön kohteeksi. Ennalleen vaurioitetut puut eivät enää toivu, vaan ne joudutaan kaatamaan. Tuhojen kohteena on ollut yhteensä vajaat 30 tammea, tervaleppää, koivua, mäntyä ja pihlajaa. Puut sijaitsevat kaupungin yleisessä rantapuistossa Vesijärven ja asutuksen välissä. Ne on istutettu noin 20 vuotta sitten tuomaan ranta-alueelle vihreyttä ja tuulensuojaa.

Puut roskaavat. Pitää haravoida lehtiä tai lehdet menevät räystäskouruun. Kiinteistöhuolto laskuttaa jokaisesta männynneulasesta ja lehdestä erikseen. On katsottu liikaa amerikkalaisia katastrofielokuvia ja on pelko, että puu kaatuu talon päälle.  Puu voi olla jonkin näkymän tiellä, ja se halutaan siksi pois. Joku yskäisee, niin puu pitää poistaa astman tai allergian vuoksi. Juuristo on yksi syy. Ja syitähän aina löytyy. Koivun juuret voivat estää pensasaidan tai oman puutarhan muiden kasvien kasvua. Puu voi myös varjostaa oman pihan tai lautasantennin yhteyttä. Pihapuusta voi tulla päähänpinttymä. Keino näyttää omaa näennäistä valtaansa naapureille ja muille osakkeenomistajille.

Aika käsittämätöntä henkistä sairautta käydä jopa puiden kimppuun. Puuraivoa näkee myös  Rovaniemellä pyöräillessä, mutta myrkytetty puita ei sentään vielä ole. Imbesilli ihminen ei käsitä puiden, pensaiden ja kasvien merkitystä kaupunkien ilmanlaadulle. Asiasta on merkittäviä kansainvälisiä tutkimuksiakin. Kasvit, pensaat ja puusto puhdistavat ilmaa kuin ilmanpuhdistaja, estävät pölyn leviämistä, toimivat meluesteinä, näkösuojana ja usein suojaavat myös rakennuksia sään vaikutuksilta.

Aika naurettava tällainen asuma-alue, mistä puut on kaadettu. Samannäköisiä ja -värisiä taloja rivissä, pihalla trampoliini, kaksi autoa, 2 - 4 lasta ja kultainen noutaja. Puita ei missään. Puut tuovat myös viihtyisyyttä ja kauneutta ympärilleen, tuulen kohinaa latvuksissa, mutta puu on nykyisin kaupunkiasukkaan vihollinen ja ihmisen alkukantaisen, liuskaotsaisen käsityksen mukaan vihollinen pitää tappaa.

Puu kuuluu suomalaisuuteen. Myös kaupungissa. Kirjoitukseni ei kohdistu mihinkään yksittäiseen puunkaatajaan tai puuhun, olen kirjoittanut kaupunki-ilman laadusta ja kaupunkipuistoista ennenkin. Kaikkea ei kaupungissa eikä asuntoalueilla kannata laittaa sileäksi.

Kun se kunnon myrsky tulee, ei se katso, onko puita tai ei. Vahinko voi olla paljon pahempi ilman puiden suojaa. Ihmeellistä on, että ihmisen raivo ja tappamisvietti kohdistuu jo puihin ja kasveihinkin. Eikö mikään tällä planeetalla saa olla ihmisen riistolta ja raivolta turvassa?

Rovaniemen kaupunki on myös mestari muokkaamaan kaupunkiluontoaan ympärillään. Se muuttaa Salmijärven historiallista kulttuurimaisemaa täyttömaillaan ja ajaa vaivihkaa maita Suonukkaojan varteen Ounasvaaran tuhosta puhumattakaan.

Jonnekinhan ne joutomaat, täyttömaat, on ajettava tai piilotettava, kun maata revitään rikki talojen ja teiden tieltä. Rovaniemi puuhailee päivänvalossa Suonukkaojan varressa ja täyttää jänkää joutomaalla. Kyselin tästä keväällä kaupungilta ja kuulema työmaa maisemoidaan...Tätähän Rovaniemi harrasti myös Salmijärvellä. Kukaan ei kyseenalaistanut maanajoa järven itäpäähän, jossa Rovaniemen kaupunki otti asiakseen muokata kauniin järven harvinaista ja säilyttämisen arvoista kulttuurimaisemaa. Ounasvaaran tuhoaminen taas on asia erikseen.