Nanjingin tapahtumien muistopatsas.
Vuonna 1937 Japani
piiritti Nanjingin kaupungin ja loukkuun joutui yli puoli miljoonaa
siviiliä ja 90 000 kiinalaista sotilasta. Kiinalaiset sotilaat
antautuivat, kun heille luvattiin, että heidän turvallisuutensa
taattaisiin. Antautumisen jälkeen japanilaiset upseerit antoivat
määräyksen, että kaikki sotavangit oli teloitettava.
Seurasi kuusi viikkoa kestänyt helvetti. Joukoittain sotavankeja mestattiin, ammuttiin konekivääreillä, tapettiin
pistimellä ja poltettiin elävältä. Tappamisvimmassaan japanilaisten
huomio kohdistui myös siviileihin. Japanilaiset järjestivät
tappamiskilpailuja, raiskasivat kymmeniätuhansia ihmisiä, silpoivat ja
ristiinnaulitsivat heitä ja usuttivat koiria heidän kimppuunsa. Japanilaissotilaat kuvasivat toisiaan poseeraamassa hakattujen
ruumiiden, irtopäiden ja raiskausta varten sidottujen naisten vieressä.
Japanilainen lehdistö piti tilastoa tappamiskilpailuista ikään kuin ne
olisivat olleet pallopelien tuloksia ja ylisti kilpailijoita
urhoollisuudesta.
Lopullista arviota tapettujen määrästä ei
kukaan tiedä; arvio liikkuu 300 000 - 430 000 tapetun määrässä.
Japanilaiset eivät lopettaneet julmuuksiaan Nanjingiin vaan ne jatkuivat
myös varsinaisen Tyynenmeren sodan aikana ja kohdistuivat Japanin
valtaamien alueiden siviileihin ja sen sotavangiksi saamiin
liittoutuneiden sotilaisiin. Sotavangiksi joutuminen oli alituinen pelko
ja painajainen liittoutuneiden joukoissa. Nanjing on sivuutettu
useimmista 1900-luvun sotarikosten luetteloista, vaikka todisteista ei
ole ollut puutetta. Julmuuksista raportoitiin tuoreesti sanomalehdissä.
Niistä on säilynyt valokuvia, silminnäkijälausuntoja ja oikeuden
pöytäkirjoja.
Nanjingin sotarikosoikeudenkäynnissä tuomittiin
kuolemaan kourallinen japanilaisia, merkittävimpänä kenraaliluutnantti
Tani Hisao ja tunnetuimpina luutnantit Noda Takeshi ja Mukai Toshiaki,
joista oli tullut kaulankatkomiskisansa ansiosta - molemmilla yli 150
päätä - julkkiksia japanilaislehdissä. Japanin oikeistoaines
kieltää kai vieläkin tapahtuneen verilöylyn. Japani ei ole vieläkään
tunnustanut virallisesti tapahtunutta ja maan historiankirjat
vähättelevät tai jopa kieltävät verilöylyn todenperäisyyden.
Hirosiman ja Nagasakin vuosipäivinä tulisi yhtä hyvin muistaa myös Nanjingin verilöyly, johon japanilaiset joukot syyllistyivät 1937.
|