torstai 7. heinäkuuta 2016

Taistelu Tyynen meren herruudesta

Erkki Arnin WSOY:ltä vuonna 1964 julkaisema kirja Taistelu Tyynen meren herruudesta 1941-1945 puolustaa edelleen paikkaansa tiiviinä kuvauksena Tyynenmeren sodan taisteluista. Yhtenä parhaana niistä. On hämmästyttävää, kuinka vähän suomalaisia historioitsijoita kiinnostaa sota Euroopassa ja Tyynellämerellä. On juututtu jauhamaan turvallisesti Tali-Ihantalasta, Lapin sodasta tai Viipurin menetyksestä. Talvisodasta. Antony Beevorin ja Max Hastingsin kaltaisia näkijöitä ja kertojia ei Suomesta löydy. Toki Amerikkaa vihaavasta maasta tuskin kovin innokasta lukijakuntaa ei ehkä löytyisi mitä tulee amerikkalaisten sotaponnistuksiin toisessa maailmansodassa.

Arni liikkuu yksityiskohtaisten kuvausten ja suurten strategisten hahmotusten välillä. Sillä tavoin sodasta saa selvän kuvan, ja draama tulee silti havainnolliseksi; Leyten salmen taistelu, Korallimeri, Guam ja Midway ovat kuin jännittävintä romaania samalla kun syyt taisteluihin ja sodanjohton ratkaisuihin käyvät selviksi. Pelkästään lukujen nimet oat havainnollisia: "Rautasalmessa kulkee Tokion pikajuna", Mariaanien kalkkunajahti" ja "Missä on ryhmä 34? Maailma kummastelee".
Tietokirjamainen paketti, josta toivoisi jonkin kaukonäköisen kustantajan ottavan uusintapainoksen ennen kuin kirja katoaa kokonaan saatavilta.

Suosittelen tässä ohessa myös Max Hastingsin kirjaa Maailma tulessa. Siinä kerrotaan myös miljoonia uhreja vaatineesta kamppailusta Aasiassa, missä Kiina, Japani ja Neuvostoliitto kävivät jo omaa maailmansotaansa varhain ennen itse pääsodan syttymistä Hitlerin hyökätessä Puolaan. Hastings antaa varsin raadollisen kuvan Japanin armeijasta, järjettömästä soturihengestä, hriveistä sotarikoksista ( mm. Nanking ) ja väärinarvioinneista sen hyökätessä leijonan luolaan Pearl Harborissa. 

Japanilaiset suoraan sanoen kuvittelivat liikaa itsestään ja uhrasivat täysin turhaan sotilaitaan ja siviilejään turhassa kamppailussa amerikkalaisten musertavaa ylivoimaa vastaan. He hävisivät Tyynenmeren taistelun jo puolen vuoden kuluttua Pearl Harborista Midwayn taistelussa, mutta antautuminen ei tullut soturikunnian puolustajille kyseeseen missään tapauksessa.

Vasta kaksi atomipommia pakotti Japanin antautumaan.