Olen ryhtynyt ottamaan kuvin talteen Ounasvaaran Isorakan pohjoispuolen
kalliot. Jääkausi luo uutta elämää, se ei tuhoa. Rovaniemen kaupunki,
yleistän kaupungiksi, on tuhoaja. Tässä kaupungissa on lähes varmaa,
että näillä jääkauden luomilla tasanteilla on joku päivä
maastopyöräilyreitti, latupohja tai kaupungin tärähtäneistön tuntien
ties mikä konkurssiin ajautuva seikkailuhuvipuisto. Juu,
kyllähän kävelypolut syövät vaaraa...Kivet ja juuret tulevat
esille...Jos tämä elämä sallisi näyltä, että polut päällystetään
mopopösilöiden huristeltaviksi...Periaatteessa mitä vaikeakulkuisempi
vaara on, sitä parempi. Eräät valopäät ja oman perseensä
keskellä istujat ovat ehdottaneet ikiaikaisille kivirakoille jopa
pitkoksia...ja onhan siellä jo valaistu maantieverkostokin, jota eräät
kutsuvat latupohjaksi...Ihminen on luonnon kannalta pelkkä syöpälajike,
joka ei kuulu luontoon ja kun syöpä leviää luontoon, tuloksena on pelkkä
kuolemaan johtava pitkä sairastaminen. En omista Ounasvaara, mutta se ei estä minua puolustamasta Ounasvaaran luontoarvoja. Kuluttaahan se minunkin saappaani vaaran rinteitä... |