maanantai 17. elokuuta 2015

Rovaniemeläistä vaararakentamista

Minun puolesta kukin saa käyttää mitä ilmaisua tahansa Isorakan alle ilmestyneestä asuntoalueesta, mutta itse pidän sitä räikeänä kaavoituksellisena virheenä ja eräänlaisena ympäristö- ja luonnonsuojelurikoksena. Kukaan ei koskaan tule ajatelleeksi asuntoalueiden heijastevaikutuksia, jotka tässäkin tapauksessa ovat melkoiset. Isorakan huipun ja Linnuntien asuntoalueen väli on vain noin 600 metriä ja useissa kohden Isorakkaa kaikki maisemalliset arvot asuntoalueen vuoksi on menetetty. Pimeä Isorakka talvella, hiljainen kesällä ja ympäröivä luonto olisivat matkailullisesti merkittävä ja mystinen paikka, jossa turisti ja paikallinenkin voisi tuntea vielä luonnon kosketuksen ja ihailla vaikka tähtiä ja revontulia pimeällä taivaalla. Nyt paikalla on asuntoalue. Mitä järkeä on maksaa, velkaannuttaa itsensä kipeäksi, rakentaa kuumalle mäntykankaalle korpeen omakotitalo ja kuunnella päivät pitkä naapurin hirvikoiran loukutusta.
Ounasvaaran, Isorakan ja Välirakan kuluminen on jo katastrofaalista ja Ounasvaaran raiskaajat ovat koko ajan isompaa palasta vailla. Golfkenttä, jossa valkoiselle miehelle on viimeinkin mahdollista saada keppinsä päästä lentämään jotain valkoista ja Linnuntien asuntoalue melkein katkaisevat Ounasvaaran yhtenäisen metsäalueen. Onneksi itse syön jo hiekkaa Tavivaarassa, kun aikanaan Ounasvaaran laki kaavoitetaan ja rakennetaan. Niinhän siinä lopulta käy.