Simo Liikanen: Panssarinmurskaajat - Panssarintorjunta talvi- ja jatkosodassa ( Gummerus, 2014 )

Erinomaisen mielenkiintoinen kirja. Suosittelen. Antaa hyvän kuvan suomalaisen panssarintorjunnan tehosta, varsinkin talvisodassa. Melkoista romuttamista ja murskaamista panssarintorjunta onkin ollut. Suomalaisilla on ollut muutakin käytössään kuin halko ja Molotovin coctail. Jääkärimajuri Rangar Nordstörm kävi hankkimassa Ruotsista aseistusta Lapin puolustamiseen ja uhkasi ajaa mereen junat Röyttän satamasta, kun Päämaja hamusi yksityisomaisuutta omaan käyttöönsä. Nordströmin hankkima aseistus ilmeisesti pelasti Lapin ja Suomen jakautumisen kahtia.

 
Kirjan esittelyteksti: Simo Liikasen Panssarinmurskaajat – Panssarintorjunta talvi- ja jatkosodassa (Gummerus, 2014 ) nostaa esille suomalaisessa sotahistorian kirjallisuudessa vähemmän käsitellyn aiheen, panssarintorjunnan. Liikanen käy kirjassa läpi talvi- ja jatkosodan kuvaavimmat taistelut panssarintorjunnan näkökulmasta. Aseiden lisäksi kirjassa nousevat esiin kylmähermoiset sotilaat, joista moni palkittiin Mannerheim-ristillä.
Talvi- ja jatkosodassa panssarintorjunta nousi ratkaisevaksi tekijäksi jalkaväen sotatoimissa. Ilman rohkeita panssarintorjujia eivät suomalaiset olisi voineet pysäyttää ylivoimaista, hyvin varustettua ja päättäväistä vihollista, joka hyökkäsi lukuisien panssarivaunujen tukemana. ” Suuren yleisön mielenkiintoa on tähän saakka kutkuttaneet kaukopartiotarinat, panssarivaunut, lentokoneet ja lentäjät. Kuitenkin sodat ratkaisi viime kädessä jalkaväki. Vihollisen jalkaväkijoukot pyrkivät panssarien turvin etenemään, ja puolustajat pyrkivät ne pysäyttämään ja tuhoamaan ”, Simo Liikanen toteaa.
Toisen maailmansodan aikana panssarikalusto ja panssarintorjunnan keinot kehittyivät kuin kissa ja hiiri -leikissä. Ilman Saksan aseita olisivat Suomen käymät sodat saattaneet ratketa toisin.
” Epäusko panssarihirviön kohtaajien joukossa levisi: ”Katsokaa pojat jumalauta, mikä saatana sieltä tulee! Eihän tommosta olekaan...!” Lataaja heitti panssariammuksen putkeen, ja tykki paukahti sateessa sadan metrin etäisyydeltä. Vaunu ei hievahtanutkaan osumasta. KV-2 jyräsi tykkiaseman ohi, ja tykkiryhmä kiepautti aseensa ympäri. Laukaus KV-2-vaunun perään oli yhtä tehoton kuin ensimmäinenkin oli. ”
Panssarintorjuntamiesten lisäksi kirjassa nostetaan esiin pioneerien, tykistön, panssarivaunujen ja ilmavoimienkin osuus teräshirviöiden pysäyttämisessä. ” Mielikuva suomalaisesta panssarintorjujasta sodissamme saattaa yhä olla ajatus jermusta, joka talvihangilla kampeaa panssarinvaunun telaketjua sijoiltaan koivunhalolla. Venäläisten vaunutappiotilastot kertovat muuta. Panssarintorjunta ei ollut pelkästään paljain käsin taistelua ”, Liikanen kertoo.
Simo Liikanen
FM Simo Liikanen (s.1974) on sotahistorian harrastaja, toimittaja ja suomentaja. Tämä on Liikasen ensimmäinen tietokirja.

JV: Neuvostoliiitto menetti talvisodassa satoja tankkeja. Marski toteaa muistelmissaan Venäjän menettäneen talvisodassa 1600 hyökkäysvaunua tuhottuina ja vallattuina - puolet Suomea vastaan asetettujen vaunujen määrästä. Luku on luultavasti huomattavasti suurempi. Liikanen mainitsee oikean luvun 3500. Venäläiset olivat ahkeria hinaamaan pois vahingoittuneet tankkinsa, joista osa palasi uudelleen tuhottavaksi. Jos Neuvostoliiton jalkaväen tappioksi talvisodassa varovastikin arvioi kaatuneina 150 000 miestä, niin yleensä haavoittuneiden suhde on kaatuneisiin verrattuna 3 - 5 kertainen eli lukujen valossa talvisodan voittajasta tuskin on epäselvyyttä. Pakkorauha ja 10 % maaperän riisto laittoman maahantunkeutumisen jälkeen kts. Ukraina nyt, kylvi siemenen jatkosodan taisteluille. Kuka sodat muuten aloittaa? Saksa aloitti toisen maailmansodan? No, aloittihan se...oliko syynä Versaillen rauha vai Hitler, ei ole tärkeää. Joku sodat aina aloittaa. Varmaa on aina se, että sen ihmiskunnan ensimmäisen sodan aloittaja teki sodankäynnistä ennakkotapauksen ihmiskunnan historiassa. Ihminen tulee aina sotimaan. Sodat eivät lopu koskaan ihmiskunnan historiassa. Siksi lyhyet rauhan jaksot olisikin käytettävä uuteen sotaan valmistautuessa ja varustautuessa.

SL:  Viipurin ratapihalle oli ajanut kaksi venäläistä panssarivaunukomppaniaa. Ilmoitus aselevosta oli annettu joukoille aamupäivällä 13.maaliskuuta 1940. " Saako vielä ampua? " suomalainen tykinjohtaja kysyi luutnantiltaan. " Aikaa on kymmenen minuuttia " , kuului vastaus. Kun kello löi 11, kahdeksas vaunu syttyi tuleen. Viipurin ratapihalla oli enää yksi panssarikomppania. ( Liikanen - Panssarinmurskaajat )