Aurinko on näyttäytynyt Rovaniemellä muistotietojen mukaan viimeksi 3.12. kokonaisen päivän ajan. Sen jälkeen on ollut harmaata, pimeää, loskaista, liukasta, sateista, märkää, viheliäistä. Ei ole juuri tullut maastossa käytyä valokuvaamassa eikä muutenkaan. Vesisateisina päivinä ei viitsi edes lenkille lähteä. Vihaan näitä ( jos luonnonilmiöitä nyt luonnon ystävän voi vihata ) marras/joulukuun kaamoksen surkeita valottomia päiviä. Auringon valo on elämän ja virkeyden eliksiiri, inspiraation lähde. Pimeyttä maailmassa on aivan liikaa. Myös sitä pahinta pimeyttä, joka kumpuaa ihmisen halusta tai käskystä olla tietämätön, lukutaidoton, naisia ja lapsia, siviilejä terrorisoiva fanaatikko.
