Tämä Thomas Andersonin kirja: Tiger - raskas panssarivaunu, painoi 56
tonnia, haisi bensiinille, öljylle, raudalle, ruudille ja teräkselle ja
sitä olisi pitänyt lukea taisteluhaalari yllä ja likaiset hanskat kädessä.
Kirjan ( Koala-kustannus ) esittelyteksti:
" Saksalainen raskas
Tiger-panssarivaunu oli toisen maailmansodan pelätyimpiä aseita.
Tekniikaltaan se oli huomattavasti kehittyneempi kuin Neuvostoliiton tai
länsiliittoutuneiden panssarit. Aseistuksena Tigerissä oli erittäin tulivoimainen
88-millinen KwK L/56 -tykki, jonka kantama, tarkkuus ja iskuvoima
olivat ylivoimaisia. Lisäksi vaunu oli erittäin vahvasti panssaroitu.
Vaikka Tigeriä valmistettiin verrattain vähän, hallitsi se
taistelukenttiä itärintamalla, Pohjois-Afrikassa ja lännessä. Raskaat
Tigerit lietsoivat vastustajiin kauhua ja nostattivat omien
taistelutahtoa. Saksalainen
Thomas Anderson perehtyi Saksan ja liittoutuneiden arkistoihin sekä
haastatteli panssariveteraaneja saadakseen kattavan kuvan Tigerin
kehityksestä ja käytöstä. Oliko vaunun kehitys viety liian pitkälle?
Oliko se hankala ja kallis valmistaa? Miksi sen operatiivista käyttöä
vaivasivat tekniset ongelmat? Kirjassaan Anderson syventyy
kiinnostavasti ja asiantuntevasti Tigerin tekniikkaan, panssarointiin,
aseistukseen ja ampumatarvikkeisiin – eli niihin ominaisuuksiin, joiden
ansiosta Tigeristä tuli maailmanhistorian kuuluisin panssarivaunu " .
Todella mielenkiintoinen kirja, 5/5 , joka ei kuvaa pelkästään
taisteluoperaatioita vaan myös huoltoa ja pelastus- ja
hinausoperaatiota, joita järeä, taisteluosastojen perässä tullut kalusto
( mm. Bergetiger ja raskaat 18-tonnin puolitelavaunut ) suorittivat. Periaatteessa, kun miehistön koulutus/osaaminen, tekniikka,
viestintävälineet, tuhoamistilastot ja itse 56-tonninen raskaasti
panssaroitu Tiger, otetaan kokonaisuutena, kyseessä on eittämättä toisen
maailmansodan paras panssarivaunu.
Kirjan kuvitus on myös
erittäin mielenkiintoinen. Kiihkoton kirja taistelukenttien
ammattilaisista, saksalaisista panssarimiehistä.
|