maanantai 15. syyskuuta 2014

Eräilyä ja tuumailua

Muutama jahtikuva viikonlopulta. Kiertelin tuolta oikean kautta jängän reunamaita. Lämmintä ja tuulista, kahisi ja kihisi. Ei mikään perinteinen linnunpyytökeli. En oikein jaksa mieltää jankuttajia koirattoman miehen metsästyksestä...Kotonako pitäisi maata? Kaikki hienot maisemat, elämykset ja fiilikset jäisivät kokematta. Ja hyvää kuntokävelyä kahtena päivänä kolme neljä tuntia...

Jängän yli ja vaaraa tutkimaan. Kaverilla tulikosketus oikealla.

Aamusumua asunnon ikkunasta

Metso lähti läheltä. Siipien jytke vain kuului. Metso on mielellään vielä näissä jänkärääseiköissä. Lähellä Rovaniemi-kemijärvi -rataa Kuluskairassa. Paljonhan sitä joutuu miettimään suhdettaan metsästykseen, koska periaatteessa minkään eläimen ei tulisi kuulua kärsiä tai kuolla ihmisen kädestä. Eläinten oikeudet ovat myös minulle tärkeitä. Vanhemmuutta saaliilla ei ole niin väliä. En kestä katsoa suorittavia touhottajia teknisine vempaimineen metsässä. Tai juoppojen painia laavulla. Kun laitteet tulivat, näistä ei ole edes juttukavereiksi enää. Pää kumarassa kännykällä netissä koko laavuilta. Hirvimiehetkin löytää metsäautotien päästä autosta, jonka ikkunat ovat huurussa, pää kumarassa gepsiä tutkien, että missäs se koira taas joukseekaan...Jos juoksee. Kyllä saaliin silti vielä mielellään nappaa, jos Metsän Tapio on sillä tuulella. Metsästys on yhä Suomen lain suoma hieno harrastus. Ase on vaihtumassa kameraan, kokonaan, mutta ei vielä.