Toisen maailmansodan jälkeen saksalaisten sotavankien kohtelusta ei löydy paljoa kirjallisuutta.
Ensimmäisenä asiaa on käsitellyt kanadalainen James Bacque. Hänen kirjassaan Other Losses: An Investigation into the Mass Deaths of German Prisoners at hands of French and Americans after World War II ( Stoddart, Toronto, 1989 ) Bacque mainitsee, että noin miljoona saksalaista sotavankia kuoli ranskalaisten ja amerikkalaisten huonon kohtelun vuoksi.
Onpa jopa väitetty, että tuhoaminen oli tietoista Trumanin hallituksen taholta pyrkimyksenä rampauttaa Saksan teollisuus, jotta se ei ikinä pystyisi sotimaan. Tähän on vaikea uskoa. Amerikkalaisten syytivät Saksaan valtavasti Marshall-apua, auttoivat Berliinin ilmasillalla saarretun Berliinin huoltoa Kylmän sodan syttyessä ja auttoivat kehittämään Saksan, ts. Länsi-Saksan puolustusvoimia ja puolustuskykyä sodan jälkeen.
Olisi kuitenkin suotavaa, että ranskalaisten ja amerikkalaisten joukkojen ilmeinen sotarikos ja joukkotuho saa huomiota ja tullaan tutkimaan. Selitykseksi eivät riitä Ranskan miehitys ja keskitysleirit. Länsimaat olivat sitoutuneita noudattamaan Geneven sopimusta, jolle Neuvostoliitto ja Japani viittasivat risaisella kintaalla. Ilmestyessään 1989 kirja aiheutti skandaalin kaikkialla muualla maailmassa paitsi Suomessa, missä asia on pyritty kokonaan sensuroimaan julkisuudelta.
Ensimmäisenä asiaa on käsitellyt kanadalainen James Bacque. Hänen kirjassaan Other Losses: An Investigation into the Mass Deaths of German Prisoners at hands of French and Americans after World War II ( Stoddart, Toronto, 1989 ) Bacque mainitsee, että noin miljoona saksalaista sotavankia kuoli ranskalaisten ja amerikkalaisten huonon kohtelun vuoksi.
Onpa jopa väitetty, että tuhoaminen oli tietoista Trumanin hallituksen taholta pyrkimyksenä rampauttaa Saksan teollisuus, jotta se ei ikinä pystyisi sotimaan. Tähän on vaikea uskoa. Amerikkalaisten syytivät Saksaan valtavasti Marshall-apua, auttoivat Berliinin ilmasillalla saarretun Berliinin huoltoa Kylmän sodan syttyessä ja auttoivat kehittämään Saksan, ts. Länsi-Saksan puolustusvoimia ja puolustuskykyä sodan jälkeen.
Olisi kuitenkin suotavaa, että ranskalaisten ja amerikkalaisten joukkojen ilmeinen sotarikos ja joukkotuho saa huomiota ja tullaan tutkimaan. Selitykseksi eivät riitä Ranskan miehitys ja keskitysleirit. Länsimaat olivat sitoutuneita noudattamaan Geneven sopimusta, jolle Neuvostoliitto ja Japani viittasivat risaisella kintaalla. Ilmestyessään 1989 kirja aiheutti skandaalin kaikkialla muualla maailmassa paitsi Suomessa, missä asia on pyritty kokonaan sensuroimaan julkisuudelta.
Liittoutuneiden terroripommituksissa puolestaan toisessa maailmansodassa kuoli n. 600 000 saksalaista siviiliä. Neuvostoliiton joukot raiskasivat 2 000 000 saksalaista naista ja tyttöä työntyessään Berliiniin 1945.
Britannian ilmailuministeri kirjoitti esimerkiksi jo vuonna 1941 sisäisessä asiakirjassa hyökkäysten keskittyvän ”koteihin ja ja teollisuuskohteisiin”. Pääministeri Winston Churchill sai brittien ilmavoimien päälliköltä lupauksen, että raskaiden pommikoneiden merkittävä lisäys tulisi ”tuhoamaan kuusi miljoonaa kotia”, mistä olisi seurauksena ”noin 900 000 siviiliuhria”. Maksimoidakseen saksalaiskaupunkien tuhon britit ja amerikkalaiset pommittajat alkoivat sodan loppuvaiheissa käyttää erityisesti palopommeja. Ne aiheuttivat rajuja nopeasti leviäviä tulipaloja, jotka repivät puita irti juurineen ja imaisivat ihmiset liekkiinfernoon.
Kysymyksessä
oli totaalinen tuhoaminen, riski, joka otettiin senkin uhalla, että
sota saatettaisiin jopa hävitä. 1941 liitttoutuneet eivät vielä olleet
voittajia, mutta siviileitä he pyrkivät tappamaan tehokkain menetelmin.
Raskaita, nelimoottorisia pommikoneita,
Yhdysvaltoihin saksalaisten käyttämistä materiaaleista rakennettuja
kaupunkeja laboratorio-olosuhteisiin, joissa tutkittiin erilaisten
pommien vaikutusta. Ensin rikottiin katot, tiilet jne...sitten
kylvettiin palopommit ja lopuksi miinapommeja, jotka oli ajoitettu
räjähtämään pelastusmiehistöjen saapuessa paikalle.
Yhtä tehokasta
toimintaa kuin - Dachaussa?
Voittaja kirjoittaa historian? Entäpä jos voittaja olisi ollut reilu ja oikeudenmukainen ensimmäisen maailmansodan jälkeen? Toinen maailmansota syntyi katkeruudesta ja vihasta, huonosta kohtelusta ja rauhanehdoista, jotka Saksalle oli asetettu ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
Voittaja kirjoittaa historian? Entäpä jos voittaja olisi ollut reilu ja oikeudenmukainen ensimmäisen maailmansodan jälkeen? Toinen maailmansota syntyi katkeruudesta ja vihasta, huonosta kohtelusta ja rauhanehdoista, jotka Saksalle oli asetettu ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
