Rakentaminen pilaa monet maisemalliset arvot
Ounasvaaran Isorakalla. Oli periaatteessa virhe antaa asutuksen levitä
Ounasvaaran metsäalueille, mutta minkäs hölmöläisten kaupungissa teet.
Useampi kirkui naama punaisena Ounasvaaran länsirinteeseen
suunnitteilla ollutta " juppikylää " vastaan. Itse puolsin kylää. Se
olisi vienyt painetta luontoarvojen tuhoamiselta Isorakan alapuolisella
alueella. Näitä juppikylän vastustajia ei näkynyt plakaatteinen missään
Linnuntien rakennussuunnitelmia estämässä, kun asuntoalue kaavoitettiin.
Nyt joku jopa heitti ilmaan ajatuksen pitkoksien vetämisestä
Ounasrinteen yläpuolisille kallioille Välirakan maastoon ja, ei millään
pahalla, myös pyörätuolilla pitää päästä. Silloin leveyttä piisaa ja
vaikeakulkuisiin paikkoihin tulee liian helppo pääsy...mutta
tällaistahan tämä on. Kulkeehan se leveä pitkos Pyhätunturillakin
Pyhäkurun pohjallako se oli, eikä ne näkymät siitä mihinkään katoa.
Karhunjuomalammeltakaan ei enää puutu kuin McDonald's tai Pizza-Pekun
paikka. Lohdullista Ounasvaarassa on, että se laki on ollut joskus
merenrantaa. Ihminen voi näperrellä pitkospuidensa kanssa vaaroilla ja
tuntureilla, mutta luonto voittaa aina. Joka tapauksessa se on
pitkäikäisempi kuin jo kahdeksankymppisenä seniiliyttä lähenevä
liikuntakykynsä pikkuhiljaa menettävä ihminen. |