Hieno tunnustus useasti ylimielisiksi
sanotuilta ruotsalaisilta. No....se sattui nyt moitittu Kaj Kunnas eilen
haastattelemaan kaikkensa jäälle jättäneitä miehiä, isoja
jääkiekkopersoonia, joiden jaloissa piipittävät hiiret pyörivät. Ehkä se
oli hyvä, että paikalla oli juuri Kaj Kunnas. Hänen vilpitön asenteensa
urheilijoita kohtaan sai jään murtumaan karskien kiekkosankarien alla.
Jopa Teemu Selänne sanoi ääni väristen, että lupasin etten itke. Moni
moittii varmasti Kunnasta halpahintaisesta ja itsetarkoituksellisesta
itkettämisestä, itkulla briljeerauksesta. Siinäpä vain. Tunteeton
machoilu on aika yököttävä asia. Monelle tunne-elämä on puhumattomuutta,
leukaperien puremista natisten yhteen ja nyrkkien puristamista
punaiseksi housujen taskuissa. Tämä kansakunta tarvitsee enemmän
tunteiden paloja ja kyyneleitä, arvostusta ja kunnioitusta kenen tahansa
pitkää elämäntyötä kohtaan ja yleensä elämää kohtaan. Teemu Selänne on
hieno ihminen. Siitä ei pääse mihinkään. Hän ei ole hauiksilla
pullisteleva narsisti tai saavutuksillaan leuhkiva leveilijä vaan aika
lailla tavallinen suomalainen mies, jollaisen monen toivoisi olevan.
Raaka työ, osaaminen, on tuonut hänelle mainetta, menestystä ja
rahaakin. Tunteet kuuluvat urheiluun. Urheilijalla on oikeus ilmaista
tunteensa pettymyksen tai menestyksen hänellä. Hän ei ole kone.
Suomalainen urheilumaailma on vielä siitä ilkeä, että työkseen
urheilevat nuoret joutuvat kohtuuttomasti kuuntelemaan ja lukemaan
asiattomia arvosteluja epäonnistumisen hetkellä. Eilen moni itki
menestyjiä, jotka jättävät kentät. Kun on tullut seurattua heidän
uraansa ja pelejään vuosikymmenien ajan, tietää mistä on kysymys. Isot
miehet itkevät lätkän vuoksi, lapsellista, joku sanoo. Heh, joka ei
ymmärrä, ei ymmärrä. Kysymys ei ole pelkästään lätkästä, vaan elämästä.
Eilen ei monikaan itkenyt Riitta-Liisa Roposen puolesta, joka ilmeisesti
kärsi hotellikuoleman Sotshissa. Moni ajatteli julmasti, että mitä tuo
nainen itkee tuossa...olisi hiihtänyt lujempaa. Urheilun maailma on
nykyisin kova ja julma, joka painottuu pelkästään menestykseen. Urheilun
maailma on osin jopa häiriintynyttä, mutta sirkukseksi urheilu ei voi
muuttua. Urheilijat ansaitsevat kunnioitusta uhrauksilleen. He tekevät
työtä, josta usein saavat pelkät haukut palkinnokseen. Kukaan ei ole
ilmeisesti verrannut Teemu Selännettä vielä Paavo Nurmeen. Minä vertaan.
Suuri suomalainen, joka jääkiekkoili Suomen maailmankartalle ja lupasi
olla itkemättä. Ja eihän Kaj Kunnas oikeastaan itkettänyt miehiä. He
itkivät hänestä huolimatta. Niin suuri tuo hetki heille oli. Jään
jättäville, joita olivat Kimmo Timonen, Sami Salo ja Teemu Selänne.
