Melkoinen luku-urakka Beevorin massiivinen lukupaketti oli. Liitän oheen Jukka Kemppisen arvioita kirjasta. Hänen kirjoituksensa perässä on teräviä kommentteja asiasta. Olen monessa asiassa eri mieltä Kemppisen kanssa, mutta en niitä ryhdy tässä luettelemaan. Jokainen lukekoot ja muodostakoot oman mielipiteensä asiasta. Historiastamme tarvitaan myös tällaisia syvällisiä yleisesityksiä jokamiehelle, ei kuivia tutkimuksia lähdeviitteineen, ei niitä tavallisista lukijoista jaksa lukea Erkin veljen pikkuserkkukaan. Ja sotahan on julmaa. Beevor kuvaa väliin sodan julmuuksia puolin ja toisin, puolueettomasti, kuten hyvän historioitsijan tuleekin tehdä. Beevor ei tuputa omia mielipiteitään.
" Mutta yhtä asiaa huokaan: Suomessa ei ole eikä taida tullakaan tämän tyyppistä kirjaa, Suomi sodassa 1939 - 1944. Näen, koen ja kuulen tietämättömyyden lisääntyvän, ja se merkitsee virheellisten tulkintojen moninkertaistumista. Meillä on useita epätasaisia tietokirjoja sotatoimista ja määrättömästi muistelmia. Sota-ajan historiaa eli kertomusta henkisestä kotiseudustamme ei ole ".
Lainausmerkeillä merkityn osion rohkenen lainata Kemppisen blogista. Tämän allekirjoitan. Meiltä puuttuu oma Beevorimme, joka käsittelisi esim. Mannerheimia, kuten armoitetut historijoitsijat Anthony Beevor ja Max Hastings käsittelevät Winston Churchilliä kirjoissaan - eli yksinkertaisesti kertoisi totuuden myyttien ja kanonisaation takaa.
Pidän Anthony Beevorista. Miestä on kateelliset moittineet populistiksi. Lukekaapa esim. Beevorin Stalingrad tai Berliini 1944. Kyllä siinä arvosteleminen juuttuu kurkkuun.
Suosittelen toisen maailmansodan historiasta ja oikeasta historiasta kiinnostuneille. Historiattomille ihmisille on helppoa kirjoittaa uutta historiaa, mutta ei niille, jotka tietävät jotain.
