keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä...









Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,

kun hanki on hohtava alla,

kun taivas kirkasna kaareutuu -

mut hauskempi hiihtää, kun ruskavi puu

tuul ulvovi, polku on ummessa

ja tuisku on taivahalla.



Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,

kun ystävä häll on myötä,

kun latu on aukaistu edessään -

mut parempi hiihdellä yksinään,

tiens itse aukaista itselleen

ja yksin uhmata yötä.


 


Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,

kun tietty on matkan määrä,

kun liesi viittovi lämpöinen, -

mut sorjempi, uljaampi hiihtää sen,

joka outoja onnen vaiheita käy

eikä tiedä, miss oikea, väärä.



Ja hyvä on hiihtäjän hiihdellä,

kun riemu on rinnassansa,

kun toivo säihkyvi soihtuna yöss -

mut käypä se laatuun hiihtäjän myös

hiki otsalla, suurissa suruissa

ja kuolema kupeellansa.




Eino Leino









Rovaniemeä, Rantavitikkaa, vasemmalle jää Pöyliövaara, Kemijokea







 


Niemekkeessä käsitykseni mukaan saksalaisten sodan aikaisia asemia. Näiltä kankailta Rovaniemen kommunistit purattivat mm. Kenraalimajan, jossa ehdin poikasen käydä. Nyt paikka olisi Norvajärven saksalaisten sotilaitten hautausmaan kaltainen nähtävyys.

 


Kenraalimaja

 


Sijaitsi Kemijoen rannalla Rantavitikalla Hirttiönniemessä. Oli Lutflotte 5:n komentajan kenraali Julius Schulzin rakennuttama. Oli Luftwaffen kenraalien suosima rentoutumispaikka, joka toimi myöhemmin Retkeilymajana. Kaupunki purki ko. rakennuksen 1970 luvulla, vedoten sen heikkokuntoisuuteen. Alueella on vieläkin saksalaisten rakentama ilmasuoja bunkkeri