the good shepherd
olen tavallaan elänyt nuo ajat, muistan, kun olin pikkupoika, kun john f kennedy salamurhattiin dallasissa, kennedy oli ehtinyt luomaan toivoa maailmaan uudesta toivosta, paremmasta maailmasta, ehkä siksi hänet, hänen veljensä ja martin luther king, miehet, joilla oli visioita oikeudenmukaisemmasta maailmasta, salamurhattiin…
olen myös lukenut usa:n historiaa, sisällissodat, vapaussodat, maan historian, mustien sorron, heidän oman taistelunsa oikeuksiensa puolesta, olen seurannut vietnamin sodan, ja kaikki muut sodat, joihin usa on osallistunut vietnamin jälkeen
olen myös tietoinen siitä valtavasta avusta jonka usa teki joukoillaan ja avustuksillaan mahdolliseksi liittolaisilleen toisessa maailmansodassa
katsoin tänään robert de niron ohjauksen the good shepherd ( -06 )
kyllä, monille nuorille ja vanhemmillekin usa:n ja esim. cia:n historiasta tietämättömille elokuva voi olla pitkäpiimäinen, mutta se kertoo mielenkiintoisesti ja mukaansatempaavasti cia:n syntyhistoriasta ja synkistä alkuvuosista ja luo vainoharhaisen tunnelman, jossa kukaan ei luota keneenkään, heti alkumetreiltä…
elokuvahistoriassa avain katsomiseen on aina se, että jos hallitset historiasi, menneisyytesi, pystyt katsomaan elokuvan ja pukemaan sen omiin kokemuksiisi…
aina silloin tällöin myös näyttelijälle tulee se todellinen kuva vastaan näyttää lahjansa, elokuvan hahmo on eittämättä matt dillon…
cia:n historia on synkkä ja vainoharhainen historia, cia sotkeutui ja sotkeentuu yhä moniin ulkomailla tapahtuviin selkkauksiin; se on nostanut valtaan käsittämättömän julmia diktaattoreita, tukenut heitä, kouluttanut heitä, aseistanut heitä ja syössyt heidät tarpeen tullen vallasta
cia on yhä voimissaan ja toimii amerikassa ja ulkomailla ja valvoo usan:n etuja hyvin ja pahoin keinoin
robert de niro onnistuu erinomaisesti ohjauksessaan
pitkä elokuva kuvittaa katsojan kokemushistoriaa - jos sitä on
ja kuvaa cia:n toimintatapoja suhteellisen avoimesti niille, jotka eivät siitä tiedä mitään
loppukaneetti:
joskus minua ärsyttää suunnattomasti lukea erilaisten näennäis muka elokuvasta jotain tietävien kriitikonalkujen arvosteluja erilaisilta kaupallisilta ja muilta elokuva-arvostelusivuilta; jättäisivät ahtaat ja ammattitaidottomat mielipiteensä julkaisematta ja antaisivat katsojan itse päättää, pitääkö elokuvasta vaiko ei…
elokuva saa eri arvosteluissa yhden tähden, kaksi tähteä, kolme tähteä, neljä tähteä, viisi tähteä, yleensä arvostelijat eivät tiedä hönkäsen pöläystäkään elokuvan kuvaamista ajoista ( ammattilaiset ovat erikseen )
katsoja on se joka päättää elokuvan arvon
