Latvalinnustus alkaa

 Etelästä tullee rinta kaarella viikonlopuksi latvalinnustajia. Hymyt hyytyvät kun lähtevät -35 tai kylmempään hiihtelemään. Autot hyytyvät, akut ja kännykät, kymmeniä raukkapaskiaisia jäätyy pitkin jänkiä. Rajavartiosto ajaa moottorikelkoilla jäätyneitä ja kolisevia metsästäjiä pinoihin teiden varsiin. Kuukkeli kattoo kuusen oksalta, että ovat ne nuo ihmiset sitten pösilöitä.

Paikallinen poromies tuo reellä pystyyn nostamaansa paleltunutta metsästäjää tien varteen. - Tuin pystyyn tuohon, että saa viimeisen kerran katella näitä maisemia.

ooo

Velipuolikuu: Ranskalaiset viirut

Saukko pakkasella

 

Hyvin lähti vuosi käyntiin saukkohavainnolla Jätkänkynttilän alla. Tuossa on lenkillä hyvä käydä heittämässä aina kepillinen ( ei kannata juoruta viranomaisille ) . Yksinäinen saukkeli kieriskeli tuossa aikansa ja kunnosti turkkiaan. Taitaa olla pakkasen ystävä, kun aina pakkasilla näyttäytyy. Olisiko kymmenkunta vuotta aikaa niin tuossa oli saukkoemo kahden poikasen kanssa. Ehkä se videokin on Facessa, tuubissa ainakin. Ei sattunut Sonya mukaan vaan kännykän onneton kamera. Kivahan tuota oli seurata aikansa.

Poromiehelle ja " Lapin miehelle " kun kertoo tavanneensa saukon, hänen ensimmäinen kysymyksensä on: Tapoitko?

Itse en ymmärrä, miksi saukkoa saa metsästää. Mihin sen pyynti perustuu?

Lappia lumetaan!

 

En tiiä, oliko hyvästä vai pahasta, mutta kävin siltojen lenkin 9 km. Asteita -27. Eipä tuo liikkeessä juuri missään tuntunut. Kävin samalla " rikospaikalla " vahvistamassa tuon aamuisen sumumassiivin alkulähteen ja Ounasvaaran rinteestähän se suunnisti suoraan kaupunki kohti. Pienimuotoinen ympäristöhaitta tuokin...on se kerskaa, että talvella pitää Lapissa lumettaa. Nuokin rahat joutaisivat vaikka Afrikan nälkäänäkeville.

Kotisaari

 

Taideteos - graffiti

 

Ei talvikunnossapitoa mallia Rovaniemi

 

Ei talvikunnossapitoa. Tyypillistä Rovaniemeä. Olihan näistä penkeistä puhetta aiemminkin. Vaikka homma jäi ilmeisesti hieman kesken, ei olisi iso homma vetää auralla kulkuväylät kummulle auki. Ja harjalla pyyhkäistä penkit aina lumipyryn jälkeen. Hyvä valokuvauspaikka olisi Lainaalle turisteillakin. Kalliit tuolit jätetty säiden armoilla kuin paska perseestä. No, Rovaniemellä on rahaa...ja matkailu tuo lisää...

Kauppareissu markettiin

Aamusella Prismaan kävelyt; tulihan siitäkin noin kahdeksan kilometriä Sairaalaniemen kautta. Ei muualta saa röstiperunoita Rovaniemellä. Tarkkailin hieman porukkaa Prismassa ja tunnelma oli hieman kuin kirkossa; kukin suoritti kuin salaa omaa rituaaliaan eikä vilkaissutkaan muihin ihmisiin. Muutama oli ostoksilla kuin Pariisin Franprixissä, naisimmeiset varsinkin nokka niin pystyssä, että pakastealtaaseen oli vaikea luoda katsetta. Suomalainen mies puolestaan lököhousuissaan, pinkeässä aletoppatakissaan ajamattomine partoineen Onni Klovnin pipo päässä on klassikko jo sinänsä. Pari kassaa piti homman juuri ja juuri pyörimässä.

Kuu möllötti niin kutsuvasti Korkalovaaran yllä, että tuli mieleen, että nyt pitäisi olla Kuukkelimetsässä ( -20 ) sulattamassa risutulilla kepin nokan päässä jäätynyttä sikanautapalasta. Sinnekin päästään kyllä vielä...

 

Shalako ( Edward Dmytryk, 1968 )

Niin vanha ja unohdettu western, Edward Dmytrykin vuonna 1968 ohjaama Shalako, että siitä ei löydy edes kunnon traileria. Taitaa olla ainoa Brigitte Bardotin ( 1934 - 2025 ) elokuva, jonka olen katsonut joskus 70-luvulla. Pari Bondia oli jo kai nähty ja täytyy sanoa, että Sean Connery ei sopinut pätkääkään lännenmieheksi. Itse elokuvakin oli aika onneton kohellus.

 

Kuntoilutilastoja

 Henkikettuni kuvattuna kesäkuussa viime vuonna Kulmunkivaaran kieppeillä. Eräilyn ( kuntoilun ) puolesta oli hyvä vuosi. Marraskuu ja joulukuu menivät kävellessä lumen tulon jälkeen.

Treenitilasto 2025:

Kävely 167 krt / 1247 km

Pyöräily 128 krt / 2447 km

Umpishiihtoa alkutalvesta 15 krt / 132 km

Muuta 5 krt / 6 km

Yht. 315 krt / 3832 km

Ei saanut neljäätonnia rikki, kylmä alkukesä söi pyöräilykilometrejä, mutta oli toisaalta hyvä eräilyn kannalta. Tilastoja pidän lähinnä siksi, että motivaatio liikkumiseen säilyy ja näkee lenkkiensä jäljet.

Olisihan tuossa kiristämisen varaa. Kävelyyn löytyi loppuvuodesta hyvä päivärutiini; tuli aina vain lähdettyä kelillä kuin kelillä.

Jotain tuntemuksia aina on milloin missäkin, mutta ihme tällä iällä jos niitä ei olisi. Vuosi jatkuu samoissa merkeissä. Kevättähän tässä periaatteessa jo odottelee. Maaliskuun lopulla alkaa helpottamaan.

Kävelykampanja

Toissapäivänä ja eilen sillat, ehkä tänäänkin, joulukuussa 21. krt siltojen lenkki kävellen, 9 km. Marraskuun ja joulukuun kävelykampanja.

On tyyni nyt, on joulu tyyntynyt...tai Lasse Mårtenssonin sanoin - tässä vaiheessa aina herään ja lasken laiturille.

 

Myrskyluodon Maija ( Tiina Lymi, 2024 )

 

Oli kyllä vaikuttava ja koskettava elokuva; ehkä Myrskyluodon luonnon armottomuuden ja meren myrskyt olisi voimakkaammin voinut tuoda esille, mutta hienoa oli kyllä kuvauskin. Ehkä pikkaisen liian pitkä ja loppu tuli hieman töksähtämällä, mutta tarinahan on kaikille entuudestaan tuttu.

Amanda Jansson ja Linus Troedson ovat loistavia rooleissaan ja täydellinen pari kiviselle luodolle. Onneksi ei ketään kulunutta kotimaista parivaljakkoa tilalle. Elokuvan alkua on hieman moitittu hajanaisuudesta...ennen kuin luodolle päästään...mutta eipä siinä mitään vikaa ollut. Päähenkilöt ja yhteiskunnallinen tilanne taustoitettiin, ei ole ollut rapia naisen asema tuohon aikaan. Pakkonaimisiin ja toisen luokan kansalaisen status.

Luodolle tulevat sotilaat on hyvin kuvattu ja heidän olonsa saarella oikeastaan yksi elokuvan parhaita kohtauksia.

Amanda Jansson on Myrskyluodon Maijassa sisäistänyt täysin Maijan kapinallisen luonteen. En muista enää, oliko aiemmassa versiossa ja kirjassa Maija yhtä vastarannan kiiski...tai paremmin oman elämänsä nainen ja sankari.

Hieno elokuva. Kotimaista eliittiä.

Myrskyluodon Maija ( Tiina Lymi, 2024 )

4/5

Rovaniemellä sijaitseva Alakorkalon laavu on palanut.

 Rovaniemellä sijaitseva Alakorkalon laavu on palanut.

Pelastuslaitos sai asiasta tehtävän joulupäivänä puolen päivän aikoihin. Pelastuslaitoksen saavuttua paikalle laavu oli jo täysin tuhoutunut palossa. Jäljellä oli vain kasa hiiliä, eli mitään ei ollut enää tehtävissä.

Polttivat taas yhden laavun. Siinähän on naapurit vieressä, joilla näkyvyys laavulle. Ilmeisesti sitten yöllä poltettu tai naapurit polttaneet häiritsemästä.

Rauhaisaa Joulua parin vanhan kuvan merkeissä.

 

Joulurauhaa metsän eläimille

 Metsän eläimille julistettava joulurauha toteutuisi parhaiten metsästyskiellolla ajaksi vaikkapa 20.12 - 31.12 kaikille metsästettäville eläimille. Harvapa se tietenkin jouluna ja joulunaikaan metsästää, mutta on niitäkin. Hirvestys jatkuu Lapissa 15.1. saakka, mikä on täysin naurettavaa hirven talvi- ja syömärauhan vuoksi. Metson latvalinnustusaikakin tammikuussa venyi taas. Ei ymmärrä tätä hallituksen saukon pyynnin sallivaa lakiakaan. Miksi saukkoa saa pyytää? Täytyy ihmetellä. Ilveskin ansaitsisi täysrauhoituksen kuten metsokin, mutta se bisnes...Nykyajan hirvenpyynti on sitä, että äijät istuu autossa ja seuraa gps:llä, missä koira juoksee. Illaksi mamman kainaloon kotio. Hanhea ei saa Lapissa pyytää, yksi vaativimmista pyyntimuodoista. Etelässä kaverit makaa makuupusseissa pelloilla rivissä ja odottavat, että hanhiparvet tulevat kuville. Ne lahdataan sitten siihen. Metsästyksen epäkohtia on kymmeniä ja satoja jo laieissa ja sitten vielä salapyytäjät ja ikiaikaiset liuskaotsaiset petovihaajat päälle. Itse en ole metsästänyt enää vuosiin ja eränovellin kirjoittaminenkin tuntuu hieman vastenmieliseltä. Sen kanssa pitää hieman taituroida, että siihen tulee metsästystäkin. Yksi metsästyksen vastenmielisimpiä piirteitä on lapsimetsästäjät; eläinten tappaminen luonnollisena toimintona iskostetaan jo 6 - 8 -vuotiaan päähän ja 11-vuotias naskali istuu tyyrinä kaatokuvassa ja neuvoo 70- 80 -vuotiaita metsästäjiä. Aivan pelletouhua koko homma. Kirjoitin eräässä novellissa salametsästäjästä, jonka syksyn pisin eräreissu oli sata metriä, kun kävi hakemassa autolta ampumansa teeren.

Lenar - MONTAGEM MIAU (Ultra Slowed)

Aino-jäätelö Piparkakku

 

On jäätelö  sairaan hyvää varsinkin kun yksin syö. Ei häiriötekijöitä ympärillä ja annokset riittävän suuria. Voi santsata kaikessa rauhassa ilman paheksuvia puheenvuoroja ja ihmetyksiä, että nyt se taas otti lisää.

Siltojen lenkiltä eilen ja tänään

 

Eilen oli lumikaaos

Aurora Borealis -reliefi

Tonttuset

Kirkastui. Näkee auringon ennen joulua.

 Melkoiset Ankeuttajien kelit ovat olleetkin

Lainaanranta

V....ksi meni

 Onhan se jännä homma; kolme presidenttiparia parhaimpiinsa ja arvokkaimpiinsa pukeutuneena; päivää vietetään periaatteessa vuoden 1918, vuosien 1939 - 1945 ja Valvontakomission terrorin ajan uhrien kunniaksi ja sitten yksi tulee juhliin vituksi pukeutuneena.

Lisäksi kansa on parhaimpiinsa pukeutunut kansallisen juhlapäivän ja liputuspäivän kunniaksi.

Jonkinlaista pukukoodia Linnan juhlat kyllä kaipaa. Ei presidentinkään tarvitse yltiösuvaitsevaisuudessaan sentään yli lyödä.

Kangasalan Jenny

 Kangasalan Jenny

Tuntematon

Mulla syntymäpaikka on Pohojanmaa vaikka kuljen minä maailmalla. Mulla morsian komia on kihlattuna ja sen koti ompi Kangasalla. Kaunis oli silloin tuo Kangasalan luonto ja luulin että onni aina kestää. Luulin, ettei maailmassa muu kuin kuolema voi meidän onneamme estää. Onnestansa lauloi nuo metsälinnut ihanat ja onnestansa kevätkäki kukkui.

Tyttö oli nätti, kun ei oltu vielä nuota, ruusuja poskilta viety, yhdessä me leikimme, lemmimme ja lauloimme, eikä elon murhehista tietty. Mutta sitte tuli mulle tuo mun hulivililuonne, heitin huoleni maailman huostaan. Kun morsian oli hyvä ja itse olin huono, niin rupesin minä harmissani juomaan. Ja morsiamen sukulaaset halaveksivat mua, tuon hurjan luontoni tähären. Niin siksi minä päätin, että kävi kuinka kävi, niin yksin minä maailmalle lähären.

Vanhalta heililtä kirjettä sain,minä ollessani maailmalla, siinä rakas kirjoitti, ihmislasta ilimoitti kantavansa rintojensa alla.

Vielä rakas kirjeesään eherooteli,että kuolo olis yhdessä parhain.

Minä ehrotuksen hylkäsin ja hylkäsin sen tytön,koska kuolo olis tullu liian varhain. Maailmalla ollessani kuulla sitten sain,että onnenkukka pienenä kuoli. Vaan toista minä nyt rakastin ja hälle ilot omistin, mutta Jenny oli elämäni huoli.