| Lauantaiaamusella Kulmunkivaaraan Ranuantietä. Pyörin Kulmunkilammen maastossa. Jänkien reunoja pystyi vielä kävelemään kova routa alla. Pikkaisen lämpöä jo ilmassa. Kursunkijärvi vielä jäässä. Muutama tipi liverteli jo pöheiköissä. Jostain pitäisi saada kukkakimppu huomiseksi; kaikkien ninnasten, nunnasten ja sonkalaisten toiveaamu jonottaa ja uumoilla mitä laittaa kimppuun.... Helpoimmalla pääsee, kun hakee kimpun Köyhien kaupasta. Olisi tuolla jängän laidassa kovalla maalla ottanut tirsat, mutta heti meni pilveen, kun unen päästä sai kiinni. Nämä on hieman sellaisia mielen tyhjennyskeikkoja; ainoa järkevä paikka maailmassa, metsä. On ne vaan perkeleitä, kun pitää Kulmunkivaarassa kivirakkaa tasoittaa, että kelkalla olisi mukavampi ajaa. |
