Hellepäiviä

 

Aamusella Valajainen suhteellisen inhimillisessä kelissä 35 km/p. Päiväsellä väärtin kanssa hillatiedustelu Misin suunnassa. Tyhjää täynnä, ei kypsääkään vielä, jos jossain kaksi vierekkäin. Kairassa +30 . Vikajärven baarista myös tiedustelutietoa paikallisilta, että ei missään mitään...juutalaishintoja Ranuan sisäänostajien hinnat...

Rovaniemi ei voi kutsua itseään pyöräilykaupungiksi; tosin Ounasvaara on uhrattu maastopyörille. Talvella pyörätiet toimivat kunhan ei sada lunta

Hillatiedustelua helteessä

 

Aamusta velipojan kanssa hillatiedusteluun. Ensin Tiaisen suunnalle Mukkanulkkiin ja sieltä Vikajärven ja Köyryjärven kautta Kulukseen Mustaselkään. Tyhjää täynnä kairat. Arktinen alkukesä ja Jäämeren tuulet vieneet kukinnot paikoin. Jokin jossain paikoin oli, mutta viikko pari vielä, kaksi kypsyy kahdeksasta ehkä ensi viikolla, neljä parin viikon päästä ja loput elokuussa. Aina kai sitä jossain on. Alatölöviön Kaisa on varmasti jo ensimmäisen ämpärillisen poiminut. Saatanallisen lämmin oli päiväsellä. Eräkävelyä jängillä noin 11 - 12 km.

Huippupaikka, mutta ei hilloja...ehkä parempana kesänä.

Housujen kohentamista; taskuissa ei kärsisi olla mitään, muuten alkavat valua ja vyöhön pitäisi tehdä lisää reikiä...henkseleitä pidän vasta hoivakodissa. Sielläkin lähinnä ritsoina. Hoivakodissakin on periaatteessa yhdentekevää, ovatko housut ylhäällä vai alhaalla. Pikkaisen liian naftit housut...

HELLE!

 

Valajaskoski 22. krt 35 km/p . Celsiusta 28 - 30 astetta. Eipä tuosta paljon kuumemmaksi enää voi laittaa, mutta jos tuo menee, ehkä menee vielä +35. Kinttaalla alkoi olla jo. Hillat tien varressa vielä kovia punaisia mokuroita. Kuva vuodelta 2014.

HELLE!

 

Valajaskosken lenkki 20.krt 35 km/p. Ounaskosken Camping oli tupaten täynnä. Kuva ei tee oikeutta. En ole muuten koskaan kuullut kenenkään nimittävän aluetta Rovaniemen ylpeydenaiheeksi. Siellä on kesäterassikin ihan myös kaupunkilaisten käyttöönkin.

Valajaskoski viikolla 18. krt pyörä 35 km. Viime vuonna oli tähän aikaan jauhanut Valajaisen 32 kertaa. Alkukesän arktiset kusikelit lässäyttivät pyöräilykauden, toisaalta tuumasin, että vähennän hieman pyöräilyä ja lisään kävelyä, siis eräkävelyä jängillä ja rääseiköissä. Puolivuotissaldo on: kävelyä 85 krt 622 km, pyöräilyä 58 krt 1061 km ja umpihankihiihtoa 15 krt/132 km. Vielä voisi tietenkin alkaa jauhamaan kiinni Valajaisen ennätystä, mutta voihan siihen päästä tasaisen vauhdin taulukollakin, jos pyöräilykausi menee lokakuulle. Metsähommat menevät pilalle syyskuun alusta, kun metsästäjät omivat metsät. Joka tienristeyksessä ja tolpan nokassa seisoo tai istuu punaliivi nokkareiät levällään. Joukossa puolisokeita, hämäräsokeita ja värisokeita papparaisia, jotka tulittavat kaikkea liikkuvaa. Kesän helmi on vielä edessä elikkä hillastus. Helteillä ei ole niin väliä. Nytkin on liian kuuma, mutta kesä on kaunis.

Alla oleva kuva parin vuoden takaa...

Eriä se on monessa sivistyskaupungissa, jossa juna tulee keskelle kaupunkia ja hotellit toisella puolen katua. Rovaniemellä junalla saapuva matkailija on jätetty oman onnensa nojaa. Asema on vielä pimeässä montussa, josta tulijan on kiivettävä päivän valoon keskustaa kohti. Talvisin asemalta voi seurata keskustaan asti näitä " riekonjälkiä " , kun piskuiset matkailijat ovat kiskoneet pyörälaukkujaan lumessa. Varsinaista neuvontapistettä ei ole missään. Järjetöntä, että matkailukaupunkina itseään pitävä Rovaniemi on laiminlyönyt räikeästi matkailuun selkeästi liittyvät avainasiat. Linja-autoasema palveluineen on pelkkä vitsi ja melkein rautatieasemakin nuhruisine odotustiloineen. Minkäänlaista upeaa kuvaa Rovaniemestä ei varmasti synny junalla kaupunkiin saapuvalla matkailijalla. Rovaniemen lentoaseman hallinnasta vastaa Finavia Oyj, joka on valtion kokonaan omistama yhtiö. Siellä sentään tapahtuu jotain...

Rankan päivän keikka

 

Lontostelija

Vanamot

Ihan ei pääse varsinaiseen Pikku-Reudun rakkaan, kun siinä on Reutuoja välissä, mutta komea rakka myös tulipaikan puolella. Valajaisen takamaastoissa; pyöräilyä 29 - 30 km, raskasta kävelyä 10 - 11 km. Viileähkö, tuulinen keli. Viimeinen kymppi kaupunkiin navakassa vastatuulessa. Hiljaista oli metsässä ja niin pitikin olla. Kuntoilureissujahan nämä ovat.

Kotia kohti

Metsäluonnon perintöhopeat todellakin...

 

Kurjet

Päivystelin kahvipaikalta läheistä aapaa ja kurkipari tuli ohitse matalalla aivan pään yläpuolelta. Jäivät tuumailemaan hieman kauemmaksi ja kun totesivat, että kaikki on rauhallista, alkoi sukimisoperaatio. Näkivät kyllä minut. Yleensä kurki on suhteellisen varovainen lintu. Kun putsaus oli ohitse, asteltiin arvokkaasti sammakkojahtiin metsän peittoon aurausojien penkoille.

Kurkien täytyy olla ranskalaisia alunperin. Nekin syövät sammakkoja.

 

Se kesäkuusta...

 

Kesäkuun viimeisin päivän pullavakahvit. Yksi menee metsässä, loput neljä tietokoneen äärellä, kun pääsee kotio. Nimeni on Pullava, Juhani Pullava. Pullavana paarustaa kohta hillajängällä.

Se kesäkuusta. Sääskien ja mäkärien syöttinä. Valajaskosken lenkki 35 km pyörä ja kuusi seitsemän kilometriä takamaastoja koluamassa ja tutkimassa hillapaikkoja. Mönkijäpellet aloittavat taas hillapäivystyksen, joka jänkä on ajettu edeltä. Ei mikään valtavan lämmin, tuulinen keli. Jostain syystä viehättynyt näihin maihin. Ei heti tule ketään vastaan eikä mökki- tai " chalet "-tietä revitty metsään...

Aikoinaan nämä paikat olleet melkoisia korpia.

Mönkijäpellet päivystää jo hilloja

Yksittäistapaus

 

Temutusta

 

Temutin Temulta joitain pilipalivehkeitä kokeeksi. Tulot ovat niin kovat, että ei tiedä, mihin rahaa syytää. Reppu rakoilee jo, kestikö kymmenkunta reissua ehkä. Luulisi vietkongista seuraavan osaavan reppuja tehdä. Vielähän tuolla käy, kun paikkailee. Eipä tuo juuri ressaa. Jos hajoaa, voisi tilata uuden tilalle ja käyttää ehkä hieman kevyemmin vieläkin... Kevensin täksi vuodeksi hieman varusteita, eikä periaatteessa ole mitään järkeä ostella Intersportista ja Partioaitasta kalliita puseroita, paitoja ja reppuja rääseikköihin. Hillasuolle kelpaa mikä tahansa euron t-paita. Ostin kokeeksi myös nuo maastohousut. Eka kerran jalassa. Hieman naftit, ensimmäinen oja kun tulee, pääsee poronvasalle esittelemään rupeliliikkeitä. Nuo Nokian kesäkusiluistimet ovat kestäneet yllättävän hyvin. Taitaa olla jo kolmas kesä menossa ilman vuotoja. Eräily on sellaista jauhamista, varusteet kuluvat vääjäämättä hankalissa maastoissa ja rääseiköissä, kun kuljet siellä jatkuvasti ja säännöllisesti. Hiki syö ne.

Kuulumisia

Alkuperäinen teksti laadittu 19.6.2025

 Naapuritalon naiset laittoivat tuohon uudistetulle pihalleen tuoleja, pöydän ja neljä kukka-asetelmaa isohkoissa ruukuissa pari päivää sitten. Aattelin katsellessani ikkunasta, että noinkohan....no joo, nyt aamusella kauniita kukkaruukkuja on vain kolme. Todennäköisesti ohikulkija vienyt mukanaan. Olisi kannattanut laittaa isot multalaatikot, joita ei pysty kantamaan. Varmasti tuolit ja pöytäkin pikkuhiljaa katoavat. ( Nyt siitä on viety pari tuolia lisää tätä päivittäessä 29.6...)

Ehkä se iso puutarhakeinukin olisi ollut parempi. Hienostella pitää kuitenkin...

Tässä Lainaanrannassakin pyörii kaikenlaista väkeä. Tässä talossa asui, kun muutin vuokralla jokin huumeveikko. Rassaisi varastamiaan pyöriä aina pyörähuoneessa ja varmasti asunnossakin. Sai lähdöt sittemmin ja pyörähuone siistiytyi. Alakerran vuokralla asuvalle kengurulle piti hommata isännöitsijän puhuttelu, mutta kantapää edellä yhä tilanteisiin. Tiedä sitten, onko isännöitsijäkään puhuttuanut...Elämän ääniin ei kuulu mielenosoittaminen pomppimalla. Yksikin mätämuna yleensä pilaa koko portaan tai koko talon. Vähän arpomiseksi meni asuminen ja nukkuminen kengurun muutettua alleni. Aiemmin siinä asui värillinen nainen, eikä asunnosta kuulunut hiiskahdustakaan. Alussa olikin niin, että ylin kerros oli taivas. Ja vielä, että omistusosake voisi olla rauhallinen. Muualla Suomessa asuvat osakkeenomistajat ottavat vuokralaisen Tori piste fin kautta tätä juuri näkemättä ja kuulematta...No, kyllä tässä asuu; uniapneamaski päähän ja korvakuullokkeet, joista ukkosenkumua, niin saa yöt nukuttua.

Pitäisi seitsemän tuntia saada nukuttua täysiin pisteisiin, mutta ei kukko käskien nuku. Maskista olen saanut kai kerran täydet pisteet. Ei sitä saa ikinä yöksi samanlailla. Pitäisi nukkua liikkumatta kuin muumio haudassaan. Nukuin yleensä kuin hyrrä ja huonosti. Aikaiset herätykset harrastuksiin. Katkokset ovat kuitenkin jääneet pois lähes kokonaan. Painonpudotuskin voisi olla yksi avain...mutta ne Coffee Housen croissantit ja Picnicin juustopatongit...

Ps. Aika hyvin näyttää nuo huhti- toukokuussa ennastamani säät pitävän paikkansa. Juhannuksena koleaa 11- 13, ehkä +15, eikä lämmöstä tietoakaan. Sään aiheuttamiin traumaperäisiin stressihäirilöihin ja ikäviin Facebook- ja blogipäivityksiin suosittelen Sertraliinia.

000

Säälittäviä ihmisiä

 Luku- ja kirjoitustaidottomat, alkukantaiset ja älyllisesti vajaamieliset metsäsuomalaiset elävät yhä maakuopissaan ikiaikaisen liuskaotsaisen petovihaajan ikuista elämää.

IS - Rikosepäily: Linnunpoikaset ammuttiin pesäänsä

t

Kesän kauneus

Suosikkiperhoseni suruvaippa

Keltavästäräkki

 

Hillatiedustelua

 

Vastaantulija

Aamusella Povarivaaraan edellisen reissun merkeissä, samalla hillatiedustelua. Osin oli kukallakin vielä. Kursunkijärven itäpäähän ja siitä kävelyä. Pyörä noin 21 km ja kävely 11 km. Sääskeä ja polttiaista riitti. Kyllä kai ne kuppasi kohtuullisesti myrkyistä huolimatta. Eihän metsään kannata mennä, jos alkaa hyttysistä itkemään. Sadepäivien jälkeen tuntuipa taas hyvälle.

Ei puutu kuin hirvi aamusumusta

Kursunkijärven itäpää

Edellisen reissun kahvipaikka; uusintakäynnillä nimetään aina vakipaikaksi. Hieman muutteempia maastoja välillä...