| Olipas rankkaa; vesihiki, kuin olisi vesisateessa hiihtänyt päivän. Taitaa nuo merinot olla päivän päätteeksi tuvassa ja jouluaattona kamaa, hienhän ne heittää heti läpi vaatteista ja montaa kerrosta ei voi olla, muuten tukehtuu. No, meneehän se, kun juo nesteitä kuin kameli. Lähes koko päivä umpisella. Olen minimoinut tuon, etten vahingossakaan joudu yleiselle ladulle, lopussa ehkä pari sataa metriä. Ei kestä hermo väsyneenä kyselijöitä ja utelijoita. Eri asia kun pääsee jalkamieheksi pyörätielle sukset kainalossa. Aukaisin uutta uraa ja ajauduin hieman liian alas ja olipa sieltä kiva puskea ylärinteeseen takaisin umpilumessa. Silmälasit säikäyttivät, roikkuivat tauolla sauvan remmissä ja parinsadan metrin hiihdon jälkeen tajusin,että rillit eivät ole päässä eivätkä missään. Reppu maahan ja takaisin taukopaikalle ylärinteeseen. Ei löytynyt. Rillit olivat lumessa repun vieressä, irronneet kai siinä reppua selästä ottaessa. Keikkuneet kai siinä sauvan remmissä....Hieman sama kuin syksyllä avainten kanssa, monien vaiheiden jälkeen housuista löytyi ylimääräinen tasku, jossa avaimet olivat. Kunto tuntuu aika hyvältä. Justiinsa jaksaa päivän, saa kyllä mehut irti itsestä umpisella hyvin äkkiä. |
