Hengästyttävä kirja, Iida Rauman: Hävitys. Tapauskertomus. Iida Rauma on haastatteluissa kertonut, että Hävityksen kouluväkivallan kuvausten esikuvana ovat hänen omat kokemuksensa peruskouluaikana. Hän on myös pitänyt tärkeänä, että kuvattu perustuu mahdollisimman paljon todella tapahtuneeseen.
Hävitys on kuitenkin kiihkeä kaunokirjallinen tykitys, jossa taukoja ja helppo lauseita ei juuri ole. Olen lukenut sitä pätkissä ainoana kirjana. Joskus luen useampaa kirjaa vuorotellen. Kirjallisena esityksenä Rauman teksti on romaanikirjallisuuden huippua. Muistan jossain haastattelussa toimittajan antaneen ymmärtää, että lapset kiusaavat toisiaan, mutta Rauma vastasi kipakasti, että Hävitys käsittelee sitä, että aikuinen kiusaa. A:n opettajalla olisi kaikki avaimet lopettaa A:n kiusaaminen, mutta hän aikuisena pääkiusaajana vain provosoi luokkaa ja valaa bensaa aina lisää liekkeihin.
Hävitys on romaani, ei dokumentti. A:n musiikkiluokan opettajan käytös on täysin anteeksiantamatonta. Kuinkahan paljon näitä sadisteja oikeasti on koululaitosten ja opettajanhuoneiden kätköissä suojeltuina ja rauhoitettuina aikuisen auktoriteetin ja kollegoiden suojissa?
Lapset tekevät niitä juttujaan...Niinhän he tekevät ja heillä pitäisi olla oikeus siihen. A ei saa edes piirrellä tunnilla, koska se ärsyttää hänen opettajaansa. Piirtely auttaisi hän kuuntelemaan ja keskittymään.
Hävityksen lukeminen on vielä kesken, teemana on tytön ja naisen hävitys, jonka lomaan kirjailija on hienosti lisännyt myös Turun historian, hävityksen ja " uuden " kaupunkikuvan luomisen. Jälleen yksi helmi lisää joukkoon.
Loppuun lukemisen jälkeen vielä lyhyesti...
Hävityksen kaltaiset kaunokirjalliset esitykset luovat uskoa suomalaiseen kirjallisuuteen. Murskaavaa ja analyyttistä kirjoittamista nuoruuden kokemuksista ja periaatteessa opettajan kiusaamana olemisesta. Iida Rauma on luonut kaksi ystävää/antiystävää, toistensa peilikuvat tai sitten ei, kamppailemassa luokkatovereiden ja opettajan sortoa ja mielivaltaa vastaan, samalla Ira ja A käyvät kamppailua myös toisiaan vastaan selvitäkseen hengissä ennakkoluulojen, asenteiden ja syrjinnän maailmassa.
Iida Rauma; Hävitys, Tapauskertomus
5/5
Ps. Ollut jo pitemmän aikaa sitä mieltä, että vain naiskirjailijat osaavat ja kykenevät ilmaisemaan kuvaamiensa henkilöiden tunne-elämää, henkilöiden sisäisiä tunteita ja niiden eri osa-alueita kirjoissaan. Miehille jää seikkailu, toiminta ja kuivakka analyysi joitain poikkeuksia lukuun ottamatta.
