| Pitää kulkea, kun vielä pääsee lumettomaan maahan. Isänpäivän torttukahvit puurokupista, kun kuksa jäi matkasta. Eipä ihmeitä ollut; tuuleskeli ja lampi-idyllitkin olivat jo jään peitossa. Havulintuja ei näkynyt. Luntahan kaikki jo odottelevat. Ei ole nuo nastatkaan renkaissa jumalan sanaa, pari kertaa viskautti teräsjäällä pyörätiellä. Pystyssä sentään pysyi. Kuntopuolen reissuja. Kerran taisi koira kiljaista kauempana. |