Kiirastorstai suksilla

Menee viemään saalista. Eihän ne tuossa kaikkea syö vaan panevat talteen, syljellä vuoraavat jonnekin oksan nikamaan tai kaarnan väliin.

Viiden jälkeen aamusella suksille. Omat ladut olivat rrahisevia, jäisiä kouruja ja pehmenivät päiväksi kuperiksi lössöiksi. Skineihin jäätymisestoa ja muulle osalle steariinia. Ei hankia. Tiedä sitten, pääseekö hangille ollenkaan, jos lämpöaalto vie lumet. Ei ollut kroppa oikein mukana hiihdossa, mutta menihän tuo. Komea päivä.

Metsoherra aamunkoitossa

Kuukkelit leirissä, tuttu pari. Toinen tuli ensin ja vihelteli puussa. Haki sitten jostain kauempaa kaverin. Makkara kelpasi. Samaa reikää porannut nyt hiihtoreissuilla; ei ole oikein huvittanut lähteä kauemmaksi. Sata kilometriä kohta kantanut suksiakin, joten se pois hiihtokilometreistä. Lainaanrannan kulma on kaukana kaikesta. Harmihan se oli, että sen mielipuolen vuoksi yläkerrassa piti lähteä Ounasrinteeltä. Hollitupalaiset slummiuttavat sitäkin aluetta. Harrastuksien kannalta harmi. No, kohta alkaa pyöräkelit ja tästä on hyvä sujahdella matkaan, jos pyörä säilyy varastossa. Pyörä on kyllä nyt asunnossa. Saa nähdä kesemmällä.

Ostin koko paketin, kun skinivoidetta ei ollut missään, eikä viitsinyt Teollisuuskylään kävellä. Onhan noista apua. Tyyris, mutta menee harrastuksiin. Ehkä säästänyt tuon 2013 alkaneen raittiuden merkeissä. Kyllä siellä vielä hiihtelee, mutta pehmenee...

 

Metso tepissyt...yhden mokasin...näkyi hakoja hennon männyn alla ja kun hieman nosti katsetta, raavas metso lähti. Hieman huolellisempi jos olisi ollut...tiesihän se rahinasta..