tiistai 28. heinäkuuta 2020

Ylimenneiden hillojen hautausmaa



Velipojan kanssa hillassa Kuluskairassa. Olipa sääskiä ja mäkäröitä, lämpimän tunkkainen ilma. Ikinä en tällaisessa hillapaikassa ole ollut...jaa kerran kun saimme tästä ämpärit mieheen täyteen. Nytkin olisi saanut kymmenkunta ämpäriä, mutta yli jo 90 % ja osa raakoja, mutta kynsimme paikalta silti, velipoika täyden ämpärin, meikäläinen omansa, pikkuämpärin ja Aino-rasiallisen. Suurin osa poimituista isoa, hyväkuntoista, jänkä"korpi"hillaa. Mikäs siinä. Leppoisaa poimintaa ja parranpärinää. Parit kahvit tuli keiteltyä. Hillojahan ei saa kuin hillastamalla. En todellakaan lahjoita kenellekään ensimmäistäkään hillaa, niin kova työ niissä on. Eipä huonosti kahden päivän hillastusreissut. Hieman painoi eilinen tänään.