| Päästin eilen itseni hieman helpommalla ja kilometrejä tuli " vain " 11. Jääskönlammen kiepeillä kääntymässä. Ei ole se jaksaminen vain koko ajan mielessä ja " kuolemankielissä " kotio laahustaminen vaan voi hieman nauttia maisemistakin ja auringosta. Näin mennessä erästä Koskenkylän hiihtelijää, maanomistajaa. Kun nimet mainittiin, hän sanoi, että sinä olet se kirjailija, juuri viime viikolla luin kirjasi. Siinä hieman raatailtiin, vertailtiin varusteita ja puhuttiin maista ja hirvistä. Päiväsellä oli tietyissä paikoissa hieman nihkeää, mutta kun pysytteli korvessa ja varjoissa, kesti hyvin hiihdellä. Kuukkeleita piti tietenkin käydä tapaamassa. Eräs sanoi minulle, että kuvaa sie muutakin kuin niitä lintuja. No, minä kuvaan mitä kuvaan, omaksi ilokseni. Kuukkelit ovat harrastus minulle; saatan kuvata niitä seuraavat kuusi seitsemän vuotta, niin minulla alkaa olla kymmenen vuotta kuukkeliterapiaa takana. Ja kuvia. Miksi muuttaa harrastusta, josta saa itselle hyvän mielen. Ja tuleehan tuota muutakin kuvattua. Hihna tai jokin hieman kuvassa, mutta väliäkö hällä...Välirakka aamusella. |
