Lopulta Seppälä ampui kisassa peräti yhdeksän sakkoa ja sijoitus painui häntäpäähän, 87:nneksi. Paras suomalainen oli Olli Hiidensalo (5 pummia) sijalla 66. Jaakko Ranta oli 94:s. Käsittämätön romahdus. Noin huonosti ei voi mennä edes huonoilla. Suomalaisen huippu-urheilun perisynti: sitä mukaan, kun kunkin lajin huiput lopettavat uransa tai joutuvat lopettamaan, laji katoaa menestyslajien kartalta. Näin on käynyt mm. mäkihypylle, yhdistetylle, alppihiihdolle, keihäänheitolle, suunnistuksellekin... jne jne. Nyt ampumahiihto on tulossa tähän kuoppausvaiheeseen. Herrat ja narrit ovat menestyksen parrasvaloissa paistatellessaan unohtaneet täysin tulevaisuustyön. Suomalaisten urheilijoiden nykymenon seuraaminen on tuskallista, tuskaa herättävää. Miksi seurata sitä, kun elämässä riittää tuskaa muutenkin? Itse seuraan urheilua myös siksi, että siellä on myös muiden maiden urheilijoita, jotka menestyvät ja kilpailevat tasokkaasti keskenään. Oikeastaan kisatapahtumien päälle ajetut ynnämuuta suomalaisten selittelyt ja selitykset vain sotkevat arvokisojen seuraamista. Täytynee ilmeisesti ryhtyä seuraamaan arvokisoja ulkomaisten urheilukanavien kautta.
Ylen jaetun kuvan kuvakikkailusta on tullut sietämätön itsetarkoitus. Parhaansa tekee myös FIS järjettömillä ratavalinnoillaan, kisa-aikatauluillaan ja omituisilla pistehyvityslaskelmillaan, turnauksien kokonaistilanteesta ei kukaan tiedä mitään, eikä Yle edes ehdi kertoa niitä, kun pitää jo siirtyä Areenan puolelle tai kisastudioon seuraamaan Palanderin laskua muna-asennossa studion pöydältä. Kun mitaleista taistellaan, pikkukuvassa näytetään ynnämuita sijoilla olevan suomalaisen tuskailua ampumapenkalla ohilaukauksiensa kanssa ja selittelyjä ajetaan suorien kisatapahtumien päälle. Kansainvälisen kuvan tulisi riittää.
Eder ei ole menestynyt koskaan paria onnenkantamoista lukuunottamatta. Nainen on leireillyt vuosia itävaltalaisten kanssa. He kehittyvät, Eder taantuu. Hiihtoon ja ampumahiihtoon on pesinyt muiden syyttelyn ideologia, kun oma suoritus ei kulje; milloin on vika suksessa, huoltoryhmässä, valmennuksessa, säässä, valmentajissa, milloin missäkin. Ei koskaan itsessä. Peiliin katsotaan vain itseä ehostaessa tai hampaita valkaistaessa. Mäkäräisen ura on jo ehtoopuolella ja häneltä ei ole realistista odottaa enää mitään onnenkantamoista lukuunottamatta. Mäkäräinen ei ole koskaan puhunut mistään henkisestä valmentautumisesta, mikä kertonee jonkinlaisesta jääräpäisestä asennevammasta. Koko ampumahiihtojoukkue kaipaisi taitavan urheilupsykologin terapiaa. Paineensietokyky on yksi avainsana. Muiden syyttely omista epäonnistumista on turhaa. Ederilläkin on ollut monenlaista valmentajaa, mutta tulosta ei synny. Mäkäräisen kroppa on aivan sekaisin kai vanhenemisen myötä. Lisäksi ampumahiihtoon virtaa kansainvälisesti koko ajan hyviä nuoria muiden maiden urheilijoita, joilla on yhdistelmälajin vaatimat molemmat osatekijät kunnossa ja useimmilla myös pää. Mäkäräinen olisi jo omilla varoillaan pystynyt palkkaamaan määräaikaisen ammattitaitoisen ampumavalmentajan, jos olisi halunnut.
Tämä on vain suomalaisten taso. Ski Tour. Naisille sijat: 17, 21 ja 28. Miehet 19, 49, 50 ja 68. Kertokoot luvut karut tosiasiat. Ampumahiihdossa viime starteissa miehille sijat: 66, 87 ja 95. Naisille sijat: 21, 39 ja 67. Ennen olimme hiihtomaa. Ei enää.
Kisojen kuningatar on jo nyt kahdella kullallaan Italian Dorothea Wierer, osaamista ja paineensietokykyä omissa kotikisoissaan. Hänhän hihittelikin, että tämä on minun kostoni ilkeistä puheista. Se on helppoa, kun homma toimii. Helvetisti työtä, kykyä ottaa kritiikkiä vastaan ja halua myös muutoksiin, jos tarve vaatii.