 |
Iltapäivällä oli pakko leiriytyä, tankata ja sulattaa lisää juomavettä. Ei jaksa kantaa kuin kameli sitä määräämättömästi mukana. Alkoi keittämään lämmin keli ja pulssi hyppäsi pitkäksi aikaa sataankahteenkymmeneen. Eipä tuossa mihinkään kiire ollut. Tosin vedensulatus kahvipannulla ei ollut mitään lasten kateltavaa, kuuma vesi sulatti juomapulloni, ehkä uusin sen, ehkä en. Vähän roskia mukana, mutta ei ole tsunamia vielä mistään päästä kuulunut. Loppumatka menikin mukavasti. Keli pehmenee mukavasti kevättä kohti ja kelkan tyhjänpäiväinen pörinä alkaa vaieta kairassa. Luonto onkin tämän hetkensä ansainnut.
Ei riistahavaintoja.
|
